Kokoava arviointi, 3.1

Opintojakso 3.1 on opintojaksoista pisin ja ehkä myös rakenteeltaan sekavin. Ensimmäiset puserrukset opintojen eteen teimme jo toukokuussa ja viimeistään elokuun lähipäiväksi luulin, että opintopisteet lähtevät kasaantumaan siitä. Vaan eipä mennyt ihan niin, sillä 3.1:llä aloitimme ja siihen myös lopetamme.

Ensimmäisellä lähipäivällä meitä varoilteltiin kovasti kurssien kuormittavuudesta ja oletinkin kuormituksen olevan erittäin kovaa. Toisaalta yliopiston puolelta kollegani sanoi näiden ‘olevan helpoimmat opintopisteet mitä hän on koskaan tehnyt’. Jännityksellä odotin mikä sitten on lopputulema.

Opintojakso koostui oman osaamisen kartoittamisesta, opintosuunnitelman tekemisestä, henkilökohtaisista kehityssuunnitelmista (HEKS) ja pienryhmätoiminnasta (PITS). Oma osaaminen tuli kartoitettua ensimmäistä HEKS -dokumenttia kirjoiteltaessa ja se olikin ensimmäinen vaihe, jolloin joutui pohtimaan sitä mitä oikeasti osaa ja mitä ei. Oma HEKSin ensiversioni olikin suhteellisen pitkähkö, kymmenisen sivua. Koin että sitä kirjoittaessa jouduin oikeasti analysoimaan työtäni ja käyttämiäni menetelmiä ja tarkastelemaan omaa tekemistäni käytännössä ulkopuolelta. Kirjoittaminen oli antoisaa, mutta huomattavasti arvokkaammaksi koin keskustelut opettajaohjaajani kanssa, sillä vasta keskustellessani Anun kanssa minulle kristallisoitui se mitä tässä ollaan tekemässä ja millaista työpanosta tämä edellyttää. HEKSin keskusteluja meillä oli yhteensä kolme kappaletta: yksi alussa, toinen talvella ja kolmas nyt opintojen päättymisen häämöttäessä. Keskustelut olivat aina yhtä antoisia ja toimivia: ne vahvistivat kerta kerralta tunnetta, että tässä ollaan aivan oikealla alalla. Onneksi.

Ryhmätyöosio, PITSit, olivat mielestäni opintojen parasta antia, sillä itselleni arpoutui erinomainen ryhmä, jossa olimme kaikki aivan erilaisia ja erilaisuutemme takia saimme mielettömän paljon erilaisia näkökulmia asiaan kuin asiaan. PITSien mielekkyys aivan varmasti jakaa mielipiteitä, sillä ryhmätöiden työstäminen on täysin kiinni siitä miten hyvä ryhmä itselle arpoutuu. Pohdimmekin tänään kolmannessa (ja viimeisessä) PITS -keskustelussa sitä miten hyvä tuuri meillä loppujen lopuksi kävi, sillä ensimmäisen lähipäivän perusteella ei voinut mitenkään tietää millaisten persoonien kanssa on tekemisissä. Meillä työt jakautuivat tasaisesti ja kaikki ryhmämme jäsenet palauttivat lupaamansa aineistot aina ajallaan ja ajallaan oltiin myös aina sovituissa Skype -palavereissa. Varsinaisten PITS -raporttien täyttäminen oli lähinnä turhauttavaa pakkopullaa, mutta uskon sen olevan välttämätöntä niille ryhmille, joilla ei asiat mene yhtä sujuvasti kuin meillä.

Opintojen kuormittavuus kolahti kohdalle ainoastaan yhden kerran loka-marraskuussa, jolloin monen kurssin deadlinet osuivat kohdalleen samaan aikaan. Siinä tuli sykittyä koko viikonloppu hommia tehden. Muutoin opinnot ovat olleet erittäin leppoisia ja minulle jäikin tunne, että erityisesti tässä verkkototeutuksessa on jätetty runsaasti aikaa teknologian kanssa härväämiselle. No, itselleni työkalut olivat pääpiirteisäin tuttuja, joten aikaa ei niiden kanssa painimiselle juurikaan mennyt. Niin...ja puolet opinnoista (eli kasvatustieteen perusteet) oli suoritettuina jo yliopiston puolella, joten nyt kun hommat ovat kasassa, voin yhtyä yliopistokollegani mielipiteeseen siitä, etteivät nämä opinnot nyt mitenkään erityisen kuormittavia olleet. Kiitos!

PS: PITS kolmosen tallenteet löytyvät täältä ja toinen osa täältä